Niin tosiaan. Näin ketun. Olin ajamassa kotiin pienellä Cliollani, ja siellä se kettu jolkotteli. Ei Cliossa, vaan jalkakäytävää pitkin. Lähdin perään varmistaakseni että se oli kettu. Oli se. Ja siitä tää nyt alkaa. Blogit ei oo uusi juttu kenellekään, mutta nyt mä innostuin tästä. Vaikka olis monta muutakin projektia, mitä voisi tehdä. Ja nyt voisi vaikka nukkua. Mutta en nuku. 

Ajatusten virta on nyt valtaisa ja virta kohta tulvii yli. Niin päätin alkaa kirjoittaa tätä blogia. Itseni takia tätä teen. Jos luet tätä niin kiva. Ja jätä kommenttia jos tulee sellanen olo.

Ehkä tää kaikki liittyy nyt sellaiseen prosessiin, jolla yritän tutustua itteeni. Ja elämääni. Elän koko ajan jossakin prosessissa ja innostun miljoonasta asiasta aina sunnuntai-iltaisin, mutta maanantaiaamuna väsyttää niin että ei jaksais millään lähteä mihinkään. Varsinkaan töihin. En tiedä miten tässä nyt käy... Riittääkö aika. Mut yleensä se riittää vaikka mihin juttuihin. Ja nyt oon taas niin innoissani kaikista elämäni asioista, että kyllä se aika löytyy. Luvassa on videoprojektia, valokuvamuisteloita, leirejä, ratsastusta, musiikkia, kavereiden näkemistä, käsitöitä... mitä vaan mistä innostua. Ja niistä kaikista varmaan saat lukea täältä.

Kuka mä siis oon? Nuori nainen (koen olevani, vaikka muistankin asioita, jotka on tapahtunu yli 20 vuotta sitten. Mutta alle 30 vuotta sitten). RAKASTAN ystäviäni, ihania elokuvia, Gilmoren tyttöjä, Frendejä. RAKASTAN myös talvea, kesää, kevättä, syksyä... kyllä kaikkia. Oon kyllä rikki aika monestakin asiasta. Mutta silti kiitän Luojaani tästä kaikesta. Voisin tehdä pitkänkin listan siitä kuka mä oon... mutta kyllä se seleviää sitten ajan mittaan:)

Kivaa kevättä 2009!